Epäsäännöllisiä synnytyksiä ovat
- ennenaikainen synnytys
- imukuppiavusteinen synnytys
- sektio eli keisarileikkaus
- perätilasynnytys
- kaksossynnytys.
Synnytys on epäsäännöllinen myös, jos vuotomäärä on poikkeava tai päädytään irrottamaan istukka käsin.
Epäsäännöllisissä synnytyksissä on lähes aina paikalla gynekologi, lastenlääkäri ja useampi kätilö.
Ennenaikainen synnytys
Ennenaikainen synnytys on synnytys, joka käynnistyy ennen 37. raskausviikkoa. Satasairaalassa voi synnyttää, kun raskausviikko 32 täyttyy. Jos synnytys käynnistyy aiemmin, pyritään synnyttäjä siirtämään Turun yliopistolliseen keskussairaalaan tai muuhun yliopistolliseen sairaalaan. Tarvittaessa kätilö lähtee mukaan ambulanssiin.
Synnytys voi käynnistyä supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Syytä synnytyksen ennenaikaiseen käynnistymiseen ei aina tiedetä. Uhkaavaa ennenaikaista synnytystä voidaan yrittää estää levolla, nesteytyksellä ja lääkkeillä.
Jos riski ennenaikaiselle synnytykselle on suuri tai synnyttäjällä on kohdunsuuta kypsyttäviä supistuksia, hänelle annetaan kortisonia. Kortisoni nopeuttaa vauvan keuhkojen kypsymistä.
Joskus vauva pitää saada syntymään ennenaikaisesti vauvan tai äidin voinnin vuoksi.
Imukuppiavusteinen synnytys
Imukuppiavusteisessa synnytyksessä vauvan syntymistä nopeutetaan imukupilla. Imukuppi kiinnitetään vauvan päähän ja äidin ponnistaessa supistuksen aikana, gynekologi auttaa vauvan syntymään. Yleensä aina tarvitaan episiotomia eli välilihan leikkaus.
Gynekologi päättää aina avustetaanko synnytystä imukupilla. Syitä imukuppiavusteiseen synnytykseen ovat
- sikiön sydänäänten muutokset
- sikiön virheasento
- heikot supistukset
- synnyttäjän voimien loppuminen.
Perätilasynnytys
Perätilassa oleva sikiö on kohdussa peppu alaspäin. Vauvan ollessa perätilassa gynekologi arvioi onko alatiesynnytys mahdollinen, muuten synnytystapana on sektio. Myös äidin toiveet huomioidaan synnytystavan valinnassa. Perätilasynnytyksen vaiheet eivät eroa juurikaan säännöllisestä synnytyksestä. Perätilasynnytyksen ponnistusvaiheessa on aina kätilöiden lisäksi paikalla sekä gynekologi että lastenlääkäri.
Kaksossynnytys eli geminisynnytys
Synnytystavan päättää aina synnytyslääkäri yhdessä perheen kanssa. Synnytystapaan vaikuttavat sikiöiden asennot ja koot. Alatiesynnytys on mahdollinen, jos synnytyskanavassa alempana oleva sikiö on
- raivotarjonnassa eli sikiö on pää alaspäin
- täydellisessä perätilassa eli sikiö on peppu alaspäin ja jalat suorina ylöspäin
Kaksossynnytyksessä päädytään useammin synnyttämään toimenpiteen avulla, esimerkiksi keisarileikkauksella, kuin yhden lapsen synnytyksessä.
Keisarileikkaus eli sektio
Voit lukea lisää keisarileikkauksesta, kun klikkaat tätä linkkiä.
Poikkeava vuoto synnytyksen jälkeen
Normaali verenvuoto alatiesynnytyksessä on 500 ml. Jos vuotoa tulee enemmän, puhutaan epäsäännöllisestä synnytyksestä. Tarvittaessa verenvuotoa hillitään lääkkeillä.
Keisarileikkauksessa normaali verenvuoto on noin 1000 ml.
Istukan käsinirrotus
Synnyttäjä saa aina vauvan syntymän jälkeen suoneen oksitosiini-lääkettä. Se auttaa istukkaa irtoamaan.
Joskus istukka on kiinnittynyt tiukemmin kohdun seinämään ja sen irtoamista joudutaan avustamaan esimerkiksi akupunktiolla tai lääkkeiden avulla. Jos istukka ei irtoa, gynekologi voi tehdä päätöksen istukan irrottamisesta käsin. Tällöin gynekologi irrottaa sen leikkaussalissa, kun äiti on kevyessä nukutuksessa. Vauva ja tukihenkilö odottavat äitiä toimenpiteen ajan synnytyssalissa tai osastolla.