Päivitetty 30.3 .2023
Miten koronavirus tarttuu ja mikä on sen itämisaika?
Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Se voi tarttua myös ilmavälitteisesti hienojakoisten aerosolien muodossa. Kun ihminen esimerkiksi yskii, aivastaa, puhuu, laulaa tai huutaa, syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja. Ne jäävät leijumaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman liikkeiden mukana pitkiäkin matkoja.
Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös pinnoilta, esimerkiksi ovenkahvoista. Virus ei kuitenkaan säily kauaa pinnoilla tartuttavana.
Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Omikronvariantin oireet ilmaantuvat yleensä noin kolme päivää tartunnasta.
Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen. Myös oireeton voi tartuttaa tautia eteenpäin.
Miten koronavirusta voi ehkäistä?
Käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta, mutta ne antavat vain lyhytaikaista ja osittaista suojaa tartunnalta. Rokotteet ja koronavirus
Koronatartuntaa voi ehkäistä samoilla keinoilla kuin kaikkia muitakin hengitystieinfektioita:
- Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, käytä maskia ja pidä etäisyyttä muihin.
- Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta.
- Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
- Arvioi riskisi, huolehdi suositusten mukaisista rokotuksista, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
- Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta · Lue lisää hengitystieinfektioiden ehkäisystä
Mitkä ovat koronaviruksen oireet?
Koronavirus aiheuttaa yleensä äkillisen hengitystieinfektion. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä. Rokotetulla ja/tai taudin aiemmin sairastaneella oireet ovat tavallisesti lievempiä.
Koronaviruksen oireita voivat olla
- päänsärky
- haju- tai makuaistin häiriöt
- nuha, nenän tukkoisuus
- yskä
- hengenahdistus
- voimattomuus, väsymys
- lihaskivut
- kurkkukipu, kurkun karheus
- kuume
- pahoinvointi, oksentelu
- joskus ripuli
Millainen on vakava koronatauti?
Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada muun muassa
- keuhkokuumeen
- akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS)
- Oireita voi olla myös muiden elinjärjestelmien osalta
Sairastuneen tila voi heiketä nopeasti. Tilan heikkeneminen tapahtuu tavallisimmin, kun oireiden alkamisesta on kulunut noin viikko. Vakavimmillaan koronavirustauti voi johtaa kuolemaan.
Useimmilla vakavia oireita saaneella on ollut jokin riskitekijä, kuten korkea ikä tai useat samanaikaiset perussairaudet. Rokotusten myötä vakavan koronataudin riski on selvästi vähentynyt. Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
Miten koronainfektioita hoidetaan?
Useimmiten koronainfektiota voi hoitaa oireenmukaisesti, kuten muitakin äkillisiä hengitystieinfektioita. Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)
Jos saat vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi heikkenee, ota viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon. Yleistilan heikkeneminen tarkoittaa, että et esimerkiksi pysty huolehtimaan riittävästä nesteytyksestä tai heikotuksen vuoksi sinun on vaikea nousta vuoteesta.
Jos kuulut vakavan koronataudin riskiryhmään tai sinulla on tukosriksiä lisääviä riskitekijöitä, ota muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät
Sekä vakavan koronataudin ehkäisyyn, että vaikean COVID-19-infektion hoitoon on käytettävissä lääkehoitoja. Niiden käyttöä voidaan harkita, jos henkilöllä on riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon iän, sairauden tai kehon puolustuskykyä heikentävän lääkityksen vuoksi. Lääkehoidon aloittamisesta päättää aina lääkäri.
Jos kuulut erityiseen riskiryhmään, ripeä koronatestiin hakeutuminen on tärkeää – katso Riskiryhmien varhainen koronahoito
Koronainfektio lisää veren hyytymistaipumusta. Koronaan sairastuneella voi olla suurentunut riski saada verisuonitukos, kuten alaraajan syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa. Jos sinulla on tukosriskiä lisääviä riskitekijöitä ja sairastut yleisoireiseen koronainfektioon, ole yhteydessä terveydenhuoltoon.
Miten koronavirus todetaan?
Koronaviruksen kotitestit
Jos olet perusterve, yleisvointisi on hyvä ja sinulla on lieviä hengitystieoireita, ei ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua koronavirustestiin. Voit halutessasi tehdä kotitestin. Osa kotitesteistä testaa koronaviruksen lisäksi myös influenssavirusta. Antigeenitestien positiiviset tulokset ovat varsin luotettavia, eikä niitä ole tarpeen varmistaa, mutta kotitesti voi jäädä negatiiviseksi, vaikka kyseessä olisi tartunta. Lue lisää kotitesteistä
Koronatestejä tehdään terveydenhuollossa, jos sinulla on koronavirukseen liittyviä oireita ja lisäksi jos
- tarvitset sairaala- tai laitoshoitoa
- kuulut riskiryhmään, jolle harkitaan koronainfektion varhaista hoitoa
- olet raskaana ja sinulla on koronainfektioon viittaavia yleisoireita
Jos kuulut em. ryhmiin, varaa testiaika joko sähköisesti omaolon .tai oma-asioinnin kautta tai ottamalla yhteyttä terveysasemaasi tai työterveyshuoltoon. Omaolo.fi
Sote-henkilöstön laajasta testaamisesta luovutaan
- Sote-henkilökunnan erillinen näytteenottopiste lopettaa toiminnan 31.3.2023
- Sote-henkilökunnalle suositellaan kotitestin tekemistä.
- Negatiivinen kotitesti ei poissulje sen paremmin koronaa, kuin influenssaakaan, mutta positiivista tulosta voi pitää luotettavana
- Akuuttien hengitystieoireiden aikana tulee välttää kontaktia potilaisiin /riskiryhmien asukkaisiin ja muihin työntekijöihin.
- Tilanteen mukaan ja esimiehen kanssa sopien ollaan joko sairaslomalla tai mikäli vointi ja työtehtävä sallivat, voidaan tehdä etätöitä
- Jos oireet ovat hyvin lievät ja kotitesti on negatiivinen, voidaan työskennellä hyvää käsihygieniaa noudattaen ja FFP2/3-suojainta käyttäen
Milloin koronan jälkeen voi palata töihin, kouluun tai päiväkotiin?
THL:n ohjeiston mukaan töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Infektion jälkeinen ärsytysyskä tai nenän tukkoisuus ei ole este arkeen palaamiselle. Työpaikat voivat antaa omia ohjeita. Etätöiden teon mahdollista kannattaa hyödyntää. kun se on mahdollista.
Jos potilas tai asiakastyötä tekevä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän palaa töihin ennen kuin 5 päivää on kulunut oireiden alusta, hänen tulee töissä kaikissa kontakteissa käyttää venttiilitöntä FFP2/3 hengityksensuojainta, kunnes 5 vrk on kulunut oireiden alusta ja oireet ovat olleet poissa kaksi vuorokautta.
Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen.
Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään.
Mitä teen, jos olen altistunut koronalle?
Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle, kuten influenssalle.
Voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta, jos itse olet oireeton. Suojaamatonta lähikontaktia riskiryhmään kuuluviin kannattaa kuitenkin välttää noin viikon ajan altistuksesta lukien. Voit käyttää maskia tartuntariskin vähentämiseksi
Jos saat oireita, jää kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet.
Voinko saada tartuntatautipäivärahaa koronan takia?
1.1.2023 lähtien väliaikaisen sairasvakuutuslain muutos päättyi ja tartuntatautipäivärahaa ei ole enää koronainfektion perusteella kirjoitettu, sillä sille ei ole tartuntatautilain mukaisia perusteita. Noudatetaan normaaleja sairaslomakäytäntöjä.