Kansalaisohje: Mitä teen, jos epäilen koronatartuntaa?

Selko-tunnus

Päivitetty 20.1.2023

Miten koronavirus tarttuu ja mikä on sen itämisaika? 

Koronavirus tarttuu pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Se voi tarttua myös ilmavälitteisesti hienojakoisten aerosolien muodossa. Kun ihminen esimerkiksi yskii, aivastaa, puhuu, laulaa tai huutaa, syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja. Ne jäävät leijumaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman liikkeiden mukana pitkiäkin matkoja. 

Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös pinnoilta, esimerkiksi ovenkahvoista. Virus ei kuitenkaan säily kauaa pinnoilla tartuttavana.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Omikronvariantin oireet ilmaantuvat yleensä noin kolme päivää tartunnasta. 

Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen. Myös oireeton voi tartuttaa tautia eteenpäin.

Miten koronavirusta voi ehkäistä?      

Käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronavirustaudilta, mutta ne antavat vain lyhytaikaista ja osittaista suojaa tartunnalta. Rokotteet ja koronavirus

Koronatartuntaa voi ehkäistä samoilla keinoilla kuin kaikkia muitakin hengitystieinfektioita:

  • Jos sairastut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. Jos joudut sairaana lähtemään kodin ulkopuolelle, käytä maskia ja pidä etäisyyttä muihin.
  • Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. 
  • Yski ja aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita nenäliina käytön jälkeen roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan, älä käsiisi.
  • Arvioi riskisi, huolehdi suositusten mukaisista rokotuksista, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä. Maski suojaa maskityypistä riippuen jonkin verran myös kantajaansa. Tietoa suu-nenäsuojuksesta ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta 
  • Lue lisää hengitystieinfektioiden ehkäisystä 

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Koronavirus aiheuttaa yleensä äkillisen hengitystieinfektion. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä.

Koronaviruksen oireita voivat olla 

  • päänsärky
  • haju- tai makuaistin häiriöt
  • nuha, nenän tukkoisuus
  • yskä
  • hengenahdistus
  • voimattomuus, väsymys
  • lihaskivut
  • kurkkukipu, kurkun karheus 
  • kuume
  • pahoinvointi, oksentelu
  • ripuli

Millainen on vakava koronatauti?

 Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada muun muassa

  • keuhkokuumeen
  • akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän (acute respiratory distress syndrome, ARDS)
  • Oireita voi olla myös muiden elinjärjestelmien osalta

Sairastuneen tila voi heiketä nopeasti. Tilan heikkeneminen tapahtuu tavallisimmin, kun oireiden alkamisesta on kulunut noin viikko. Vakavimmillaan koronavirustauti voi johtaa kuolemaan.

Useimmilla vakavia oireita saaneella on ollut jokin riskitekijä, kuten korkea ikä tai useat samanaikaiset perussairaudet. 
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät  

Miten koronainfektioita hoidetaan?

Useimmiten koronainfektiota voi hoitaa oireenmukaisesti, kuten muitakin äkillisiä hengitystieinfektioita.
Hengitystieinfektioiden itsehoito (Terveyskylä)

Jos saat vakavia oireita, kuten hengenahdistusta tai yleistilasi heikkenee, ota viiveettä yhteyttä terveydenhuoltoon. Yleistilan heikkeneminen tarkoittaa, että et esimerkiksi pysty huolehtimaan riittävästä nesteytyksestä tai heikotuksen vuoksi sinun on vaikea nousta vuoteesta.    

Jos kuulut vakavan koronataudin riskiryhmään tai sinulla on tukosriksiä lisääviä riskitekijöitä, ota muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. 
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

Sekä vakavan koronataudin ehkäisyyn, että vaikean COVID-19-infektion hoitoon on käytettävissä lääkehoitoja. Niiden käyttöä voidaan harkita, jos henkilöllä on riski sairastua vakavaan koronavirusinfektioon iän, sairauden tai kehon puolustuskykyä heikentävän lääkityksen vuoksi. Lääkehoidon aloittamisesta päättää aina lääkäri.

Jos kuulut erityiseen riskiryhmään, ripeä koronatestiin hakeutuminen on tärkeää – katso Riskiryhmien varhainen koronahoito

Koronainfektio lisää veren hyytymistaipumusta. Koronaan sairastuneella voi olla suurentunut riski saada verisuonitukos, kuten alaraajan syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.  Jos sinulla on tukosriskiä lisääviä riskitekijöitä ja sairastut koronainfektioon, ole yhteydessä terveydenhuoltoon.

Miten koronavirus todetaan?

Koronaviruksen kotitestit

Jos olet perusterve, yleisvointisi on hyvä ja sinulla on lieviä hengitystieoireita, ei ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon eikä hakeutua koronavirustestiin. Voit halutessasi tehdä kotitestin. Osa kotitesteistä testaa koronaviruksen lisäksi myös influenssavirusta. Antigeenitestien positiiviset tulokset ovat varsin luotettavia, eikä niitä ole tarpeen varmistaa, mutta kotitesti voi jäädä negatiiviseksi, vaikka kyseessä olisi tartunta. Lue lisää kotitesteistä

Koronatestejä tehdään terveydenhuollossa, jos henkilöllä on koronavirukseen liittyviä oireita ja lisäksi jos

  • kuulut vakavan koronavirustaudin riskiryhmään
  • olet raskaana.
  • työskentelet sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä tai
  • työskentelet missä tahansa tehtävässä ympärivuorokautisessa hoiva- tai vammaispalveluissa
    • Sote-henkilökunnalle suositellaan ensisijaisesti kotitestin tekemistä. Mikäli koronainfektio tai influenssa todetaan kotitestillä, tulosta ei enää tarvitse varmentaa terveydenhuollon testillä
    • Mikäli et voi tai halua tehdä kotitestiä tai tulos on negatiivinen ja oirekuva on akuutti, suositellaan hakeutumaan terveydenhuollon testiin julkiseen terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. SataDiagissa käytetään yhdistelmätestiä, johon kuuluu koronatestin lisäksi influenssa A ja B sekä RS-virustesti. Satakunnan hyvinvointialueen työntekijät hakeutuvat testiin julkiseen terveydenhuoltoon.
    • Negatiivinen kotitesti ei poissulje sen paremmin koronaa, kuin influenssaakaan, mutta positiivista tulosta voi pitää luotettavana

Voit tehdä oireiden arvioinnin Omaolo-palvelussa, Omaolo.fi.

Varaa testiaika joko sähköisesti omaolon tai oma-asioinnin kautta tai ottamalla yhteyttä terveysasemaasi tai työterveyshuoltoon. Satakunnan hyvinvointialueen työntekijöiden näytteenottopisteenä palvelee myös Satasairaalan Drive In -piste.

Ripeän näytteidenoton merkitys on kasvanut, sillä jos kuulut kansallisen ohjeen mukaisiin erityisryhmiin, sinulle voidaan harkita varhaista lääkehoitoa. Lääkehoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, viimeistään 5 vuorokauden aikana oireiden alusta. Riskiryhmiin kuuluville ja sote-työntekijöille voidaan myös tarjota varhaista oseltamiviiri-hoitoa, mikäli todetaan influenssa.

Milloin koronan jälkeen voi palata töihin, kouluun tai päiväkotiin?

THL:n ohjeiston mukaan töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää.  Infektion jälkeinen ärsytysyskä tai nenän tukkoisuus ei ole este arkeen palaamiselle. Työpaikat voivat antaa omia ohjeita. Etätöiden teon mahdollista kannattaa hyödyntää. kun se on mahdollista.

Jos potilas tai asiakastyötä tekevä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän palaa töihin ennen kuin 5 päivää on kulunut oireiden alusta, hänen tulee töissä kaikissa kontakteissa käyttää venttiilitöntä FFP2/3 hengityksensuojainta, kunnes 5 vrk on kulunut oireiden alusta ja oireet ovat olleet poissa kaksi vuorokautta.

Lapsi voi mennä kouluun tai päiväkotiin, kun oireet ovat selvästi vähentyneet, kuume on poissa ja lapsen yleisvointi sellainen, että hän jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatukseen. 

Virusinfektioissa tartuttavuus vähenee nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, vaikka nuha tai yskä jatkuisi pidempään.  

Mitä teen, jos olen altistunut koronalle?

Voit jatkaa normaalia arkea ja toimia samoin kuin toimisit, jos olisit altistunut jollekin muulle hengitystieinfektiolle, kuten influenssalle.  

Voit mennä esimerkiksi töihin, kouluun, päiväkotiin ja harrastuksiin, vaikka perheessä olisi koronatartunta, jos itse olet oireeton.  Suojaamatonta lähikontaktia riskiryhmään kuuluviin kannattaa kuitenkin välttää noin viikon ajan altistuksesta lukien. Voit käyttää maskia tartuntariskin vähentämiseksi

Jos saat oireita, jää kotiin, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet.

Voinko saada tartuntatautipäivärahaa koronan takia?

1.1.2023 lähtien väliaikaisen sairasvakuutuslain muutos päättyi ja tartuntatautipäivärahaa ei enää koronainfektion perusteella kirjoiteta, sillä nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa sille ei ole tartuntatautilain mukaisia perusteita. Kansallisesti tartuntataudeista vastaavien lääkäreiden ja viranomaisten linjaus asiasta on yhtenevä.

Vuodevaihteen jälkeen noudatetaan normaaleja sairaslomakäytäntöjä eikä tarvitse hakeutua terveydenhuollon testiin, mikäli saa positiivisen tuloksen kotitestissä, vaan menetellään oheisten ohjeiden mukaisesti.