Järjestämme Pop up - tilaisuuden sosiaalisesta luototuksesta Harjavallan Kohtaamispaikka Haikussa (Pirkankatu 1, Harjavallan liikekeskus) 4.12. kello 12-15. Tule juttelemaan!
Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, joka on verrattavissa pankkilainaan takaisinmaksuehtoineen. Sosiaalisessa luotossa lainan korko on pankkilainaa edullisempi.
Luotto on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille, jotka eivät saa kohtuuhintaista lainaa muualta.
Sosiaalisesta luototuksesta voit lukea lisää hyvinvointialueen nettisivuilta.
Psykiatrisen sähköhoidon kaksipäiväinen peruskurssi Satasairaalassa on pian päättymässä.
− Kurssi on jälleen sujunut loistavasti, kertoo psykiatrian ylilääkäri Niko Seppälä tyytyväisenä.
– Olemme jo useamman vuoden ajan vastanneet vuosittaisen valtakunnallisen psykiatrisen sähköhoidon peruskurssin järjestämisestä. Tänä vuonna järjestimme koulutuksen yhteistyönä Turun Yliopiston kanssa. Kurssille osallistuu nyt noin kolmekymmentä psykiatrisen sähköhoidon kanssa työskentelevää ja siitä kiinnostunutta lääkäriä sekä sairaanhoitajia eri puolilta Suomea.
Pääkouluttajana vierailee Ruotsista erikoislääkäri Håkan Odeberg (vas), jolla on vuosien kokemus psykiatrisen sähköhoidon opettamisesta. Apukouluttajina toimivat LT, ylilääkäri Niko Seppälä Satakunnan hyvinvointialueelta, asiantuntijahoitaja Lauri Virtanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja dosentti Kaija Järventausta Tampereen Yliopistosta.
Psykiatrinen sähköhoito on yksi tehokkaimmista tunnetuista psykiatrisista hoitomuodoista. Se on tehokas hoitomuoto vakavimmissa masennustiloissa sekä katatonisissa tiloissa, joissa ihminen saattaa menettää yhteyden ulkopuoliseen maailmaan ja toisiin ihmisiin. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös lievemmissä, muihin hoitoihin reagoimattomissa masennustiloissa sekä eräissä muissa mielenterveyden häiriöissä.
#merkintyksellinentyö #inhimillinentyö #lähelläsinua #satatekoa #satauraa #satakunnanhyvinvointialue #sata
Perjantaina 1.12. vietetään Maailman aids-päivää. Teemaviikolla haluamme muistuttaa, että tieto hivistä on ihmisoikeuskysymys!
Hiv-työtä tekevät järjestöt ovat tuottaneet tietoa hivistä ja hivin hoidosta Suomessa seitsemällä kielellä, ja materiaalit ovat ilmaiseksi ladattavissa ja hyödynnettävissä osoitteessa maailmanaidspaiva.com.
Suomessa hoito on laadukasta, potilaalle maksutonta ja luottamuksellista. Pikafaktat hiv-hoidosta:
🔹 Satakunnassa hiv-positiivisen hoito tapahtuu infektiopoliklinikalla Satasairaalassa
🔹 Elinikäinen hiv-lääkitys on tärkein osa hoitoa
🔹 Säännöllisessä lääkehoidossa oleva hiv-potilas ei tartuta
🔹 Ajoissa todetun hiv-infektion hoitotulokset ovat erinomaisia, hiv on krooninen sairaus muiden joukossa.
Suomessa hiv-hoidon toteutumisen haasteena on, että merkittävä osa uusista tartunnoista todetaan vasta useampi vuosi tartunnan saamisesta. Hiv-tartunnan voi todeta vain hiv-testillä.
Stigma ja pelko syrjinnästä estää monia hakeutumasta hiv-testeihin. Hivistä puhuminen ja luotettavan tiedon jakaminen vaikuttavat merkittävästi siihen, miten jokainen voi ehkäistä tartuntoja, hakeutua testiin ja hoitoon.
Jokaiselle on turvattava pääsy testiin ja hoitoon ilman pelkoa syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta!
Olemme mukana #Taisto-harjoituksessa!
Meillä Suomessa on päästy digitaalisen yhteiskunnan kehittämisessä pitkälle olemalla rohkeita – kehittämällä ja kokeilemalla ennakkoluulottomasti uutta. Tästä asenteesta haluamme pitää kiinni jatkossakin. Digirohkeus ei kuitenkaan ole uhkarohkeutta. Jotta digi on turvallista meille kaikille, tarvitaan rohkeuden lisäksi kykyä tunnistaa uhkia ja hallita riskejä. Siksi varaudumme ajankohtaisiin uhkiin Suomen suurimmassa digiturvaharjoituksessa, Taistossa.
Lue lisää: https://dvv.fi/taisto @DVVfi
Mieleinen asiakastyö laboratorion näytteenotossa Satasairaalassa ja tuttu työyhteisö vetävät jo eläköityneen sairaanhoitaja Pirjo Pessin keikkatöihin.
– Käyn mielelläni auttelemassa täällä silloin tällöin, kertoo Pessi. – On oikein mukava tulla aina välillä muutamaksi päiväksi tuttuun työhön ja tapaamaan vanhoja työkavereita.
Takana on pitkä ura Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa ja kliinisen kemian laboratoriossa, ja ihmisten parissa työskentely on ollut aina lähellä sydäntä.
– Harkitsin myös työuran jatkamista eläkeiän jälkeen, mutta tämä keikkatyö on minulle oikein sopiva ratkaisu. Minulla on nyt hyvin aikaa harrastuksille ja ensimmäiselle lapsenlapselle, mutta työelämästä ei ihan vielä tarvitse kokonaan luopua. Tämähän on voitto puolin ja toisin, minulle on tarjolla työtä, jota tehdä, ja työnantajalle olen ammattilainen, jota voi pyytää työhön apua tarvittaessa.
– Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos, ja näin voin ikään kuin pikkuhiljaa lasketella sinne eläkearkeen omalla vauhdilla, naurahtaa Pessi tyytyväisenä.
#satauraa #satatekoa #merkityksellinentyö #inhimillinentyö #lahelläsinua
Huomasitko postilaatikossasi Sallin? Hyvinvointialueen asiakaslehti Salli jaetaan tämän ja ensi viikon aikana satakuntalaisiin kotitalouksiin niin aamulehden välissä sekä mainospostina niihin talouksiin, jossa mainosjakelu on sallittu.
Vuoden toisesta Sallista voi lukea mm. kotihoitajan työarjesta, tulevaisuuden liikkuvista palveluista sekä napata vinkit turvalliseen ja hyvinvoivaan talveen. Lehden lopusta löytyy tärkeimmät yhteystiedot palveluihin.
Mikäli postilaatikossasi on mainosjakelukielto, voit lukea Sallin digilehden: https://satakunnanhyvinvointialue.fi/salli-hyvinvointialueen-asiakasleh…
Pori Sinfonietan jousikvartetin konsertti tarjosi virkistävän ja koskettavan hetken sairaalan arkeen.
Talvipuutarhasta tulvinut musiikki sai ohikulkijat pysähtymään ja keräsi yleisöä rappujen ylätasanteilla.
Päiväsairaalan ovet avattiin, niin että musiikki kuului myös sinne.
Kiitos Pori Sinfonietalle vierailusta!
#satakunnanhyvinvointialue #satasairaala #porisinfonietta
Satasairaala sai kansainvälistä näkyvyyttä uraauurtavasta työstä, kun plastiikkakirurgi Ira Saarinen väitteli perjantaina 10.11.2023 aiheesta Kirurgiset komplikaatiot: Satasairaalan komplikaatiorekisteri ja kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvät riskitekijät.
Väitöskirjan tavoitteena oli luoda kaikki kirurgian alat kattava komplikaatioita mittaava rekisteri, joka hyödyntää olemassa olevaa sähköistä sairaskertomusjärjestelmää. Satasairaalaan luotiin pilottihankkeena koko kirurgian klinikan laajuinen komplikaatiorekisteri vuonna 2016. Tarkoituksena oli tutkia, miten kirurgisten komplikaatioiden mittaaminen sairaalatasolla onnistuu, mitkä potilaaseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kirurgisiin komplikaatioihin, ja kuinka paljon komplikaatioita Satasairaalassa esiintyy.
− Satasairaalan kirurgisen komplikaatiorekisterin luominen on ollut uraauurtavaa työtä, kertoo Ira Saarinen tyytyväisenä. – Luotettavan komplikaatioiden seurantajärjestelmän perusteella voimme todeta, että kirurgiseen hoitoon liittyvät komplikaatiot ovat määrällisesti samaa tasoa kuin maailmalla keskimäärin. Hoitomme Satasairaalan kirurgia klinikassa on tutkitusti hyvää ja luotettavaa.
Kirurgisten komplikaatioiden riski liittyy kaikkeen leikkaustoimintaan.
− On tärkeää huomata, että kirurgisia komplikaatioita esiintyy, vaikka varsinaista hoitovirhettä ei ole tapahtunut, kertoo Ira Saarinen. − Kirurgisten komplikaatioiden on todettu olevan yhteydessä muun muassa potilaan perussairauksiin ja päivystysleikkauksiin.
Yhteiskuvassa vasemmalta vastaväittäjänä toiminut professori Vieve Koljonen (HUS), ohjaaja professori Antti Malmivaara (THL), väittelijä Ira Saarinen, ohjaaja professori Antti Kaipia (Turun yliopisto/Tampereen yliopisto) ja kustos professori Harri Hakovirta (Turun yliopisto/Satasairaala).
Lisätietoja väitöksestä
https://satakunnanhyvinvointialue.fi/hoito-satasairaalan-kirurgian-klin…
#satauraa #satatekoa #merkityksellinentyö #inhimillinentyö #lahelläsinua #väitös
Satakunnan hyvinvointialueen puhtauspalvelut tarjoaa monenlaisia tehtävänkuvia, työympäristöjä ja työsuhteita. Inka Selesmaa toimii laitoshuoltajana Raumalla ja Toni Jaurimo Satasairaalan kirurgian osastolla.
Tonin houkutteli alalle oma äiti, joka hänkin työskentelee Satasairaalassa laitoshuoltajana. Tonille työ on ollut mieluinen, ja sen innoittamana hän aikoo hakeutua opiskelemaan laitoshuoltajaksi oppisopimuksella.
”Olen tehnyt monenlaista fyysistä työtä esimerkiksi rakennustyömaalla, jossa toimitaan usein sään armoilla. Työn fyysisyys ei siis minua hätkäytä. Raksatyöhön nähden tämä on siistiä sisätyötä”, Toni naurahtaa.
Inkallakaan ei ollut juuri ennakkoluuloja tai -oletuksia laitoshuoltajan työtä kohtaan, mutta siitä huolimatta hän yllättyi positiivisesti.
”En ajatellut, että työ olisi näin monipuolista. Se oli myös paljon kivempaa kuin olin odottanut. Laitoshuoltajan työ ei suinkaan ole samanlaista päivästä ja viikosta toiseen, vaan meillä panostetaan vaihtelevaan työnkuvaan. Vuorot vaihtelevat 1–4 viikon välein ja jokainen viikko on vähän erilainen”, Inka korostaa.
Inkan siivousalue Raumalla kattaa niin lääkärien vastaanottohuoneita, taukotiloja kuin perhekeskuksen ja päihdeklinikan tiloja. Tonin aluetta on sairaalan osasto. Inka tekee töitä kahdessa vuorossa, Toni kolmessa. Vaihtelevuutta työnkuvaan tarjoaa mahdollisuus työnkiertoon eri osastoilla ja toimipisteissä.
Laitoshuoltajan työyhteisö ei koostu vain toisista laitoshuoltajista, vaan tiivistä yhteistyöstä tehdään myös muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Osastolla Tonin tehtävään kuuluu siivousvuorojen lisäksi myös keittiövuoroja ja ruuan jakamista yhdessä hoitajien kanssa.
Puhtauspalveluissa työssä kehittymiseen ja kouluttautumiseen panostetaan. Myös oppisopimuskoulutukseen suhtaudutaan kannustavasti.
Laitoshuoltajan työhön oli Inkan ja Tonin mukaan helppo hypätä myös ilman alan koulutusta ja aiempaa kokemusta. Perehdytys hoidettiin kattavasti ja alkuun kollega oli työparina. Hyvän perehdytyksen avulla hommat oppi nopeasti.
”Olin ensimmäisen viikon niin sanotusti ylimääräisenä tiimiläisenä, jolloin minulle näytettiin juurta jaksain eri työvaiheet ja pääsin aloittamaan rauhassa ilman aikapainetta. Hommiin pääsi nopeasti sisälle ilman aiempaa kokemustakin”, Toni kertoo.
”Meillä kannustetaan ja autetaan toisia. Aina saa apua”, Inka lisää.
Sekä Inka että Toni kokevat, että laitoshuoltajan työtä leimaa merkityksellisyys.
”Ihmiset ymmärtävät, että teemme tärkeää työtä. Meillä osataan myös kiittää ja osoittaa arvostusta.”
”Voin suositella laitoshuoltajan tehtävää kaikille, jotka vain tykkäävät tehdä työtä. Ala on aika naisvaltainen, joten kannustan muitakin miehiä lähtemään ennakkoluulottomasti kokeilemaan”, Toni summaa.
Tällä hetkellä puhtauspalvelut hakee:
🔹 Laitoshuoltajan sijaisia Porin alueelle: https://bit.ly/40r42VW
🔹 Laitoshuoltajia Euraan, Säkylään, Huittisiin ja Kiukaisiin: hhttps://bit.ly/3QKYhzh
Tule tekemään Satakunnan siisteintä työtä!
#satauraa
Kun jalan haava ei parane, on syytä hakeutua vaivan kanssa tutkimuksiin haavakeskuksen vastaanotolle. Tämän asiakkaan nilkan alueelle syntyneen haavan taustasyyksi paljastui yleinen vaiva eli laskimoiden vajaatoiminta.
− Laskimoiden vajaatoiminta on yleisin alaraajahaavan taustasyy, sillä suurin osa alaraajahaavoista liittyy verenkiertohäiriöön, kertoo osastonylilääkäri Vesa Pihlajaniemi.
− Jos huomaat itselläsi tai läheiselläsi alaraajahaavan, on tärkeää hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman pian. Mitä pikemmin hoito aloitetaan ja taustasyyt selvitetään, sitä paremmat mahdollisuudet on haavan paranemiseen, kannustaa Pihlajaniemi.
Alaraajan laskimoverenkiertotutkimus tehtiin ultraäänilaitteella. Verenkierron virtaustoiminnot ja niiden muutokset ovat kuultavissa tutkimuksen aikana, ja lääkäri selostaa tutkimuksen etenemistä. Jatkohoito valittiin tutkimustulosten ja asiakkaalle sopivien hoitomuotojen perusteella.
− Päädyimme asiakkaan kanssa samalla käynnillä annettavaan vaahtohoitoon, eli ruiskutimme lääkeliuoksesta valmistettua vaahtoa vioittuneeseen suoneen. Toimenpide on nopea eikä tarvitse edes paikallispuudutusta, kertoo Pihlajaniemi.
− Hänelle varattiin myös aika kiireelliseen lasertoimenpiteeseen, jossa vioittunut suoni suljetaan paikallispuudutuksessa suonen sisälle johdetulla laserilla.
Suonikohdun vaahdotushoidon jälkeen haavahoitaja Sari Santanen puhdisti haavan, ohjeisti asiakasta haavan jatkohoidossa ja kertoi tarkemmin tulevasta lasertoimenpiteestä.