Ennen päivystykseen hakeutumista on tärkeää soittaa valtakunnalliseen Päivystysapu 116117 –numeroon, jossa terveydenhuollon ammattilaiset tekevät keskustelun perusteella hoidon tarpeen arvioinnin. Vaikka Päivystysapu ohjaisi yhteispäivystykseen alkaa päivystyskäynti aina hoidon tarpeen arvioinnilla. Arviointi perustuu STM:n Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet –ohjeeseen. Lue lisää ohjeesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162340
Hätätilanteessa soita aina 112.
Hoidon tarpeen arviointi Päivystysapu 116117 –palvelussa
Päivystysasiakkaan hoidon tarpeen arviointi on usein kaksivaiheinen. Päivystysapu 116117 –neuvonta- ja ohjauspalvelu neuvoo äkillisissä terveydellisissä ongelmissa. Palvelu on tarkoitettu kiireellisiin, mutta ei kuitenkaan hätätilanteisiin, nimenomaan päivystysaikana. Puheluihin vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset tekevät puhelimessa arvion päivystyksellisen tai kiireellisen hoidon tarpeesta.
– Kannustamme kaikkia soittamaan Päivystysapu 116117 –numeroon ennen päivystykseen lähtemistä, kertoo Satasairaalan päivystyksen osastonhoitaja Sam Fagerlund. – Usein Päivystysavun ammattilaisten antamat itsehoito-ohjeet ja myöhempi hakeutuminen terveyskeskukseen riittävät ratkaisemaan yllättävän terveysongelman, joka ei edellytä välitöntä pääsyä sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Jos asiakkaan sairaus tai vaiva vaatii kiireellistä hoitoa, Päivystysapu 116117 ohjaa asiakasta hakeutumaan päivystysyksikköön.
Hoidon tarpeen arviointi päivystyksessä
Päivystykseen hakeutuneiden potilaiden hoidon tarpeen arvion tekee aina kokenut päivystyksen sairaanhoitaja erillisessä huoneessa.
– Sairaanhoitaja haastattelee päivystyspotilaan ja voi tehdä hoidon arvion tueksi joitakin peruselintoimintojen mittauksia oireiden vakavuuden ja hoidon kiireellisyyden selvittämiseksi, jatkaa Fagerlund. – Mittaustulosten perusteella tehtävä hoidon tarpeen arviointi on tietysti tarkempaa kuin puhelinkeskustelun perusteella tai Omaolo.fi –palvelussa tehty hoidon tarpeen arviointi. Jos ongelma ei vaadi päivystyksellistä hoitoa, ohjaamme potilaan perusterveydenhuoltoon, tai kotihoito- ja seurantaohjeiden kanssa kotiin.
Hoidon tarpeen arvion avulla päivystyspotilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti oikeassa paikassa.
– Hoidamme potilaat heidän sairautensa vaatimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Odotusaulassa voi vallita hiljainen, odottava tunnelma, vaikka samanaikaisesti teemme tutkimushuoneissa kiireellisesti erilaisia tutkimuksia, toimenpiteitä, lääkityspäätöksiä ja jatkohoitosuunnitelmia, toteaa Fagerlund.
Hoidon tarpeen arvioinnilla turvataan kiireellisten potilaiden hoito
Hoidon tarpeen arvioinnin tavoitteena on tunnistaa kiireellistä, heti hoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat niistä, jotka eivät vaadi välitöntä hoitoa. Kiireellistä hoitoa vaativilla potilailla on peruselintoimintojen vakava häiriö, joka uhkaa potilaan henkeä ja terveyttä. Näiden potilaiden päivystyshoito aloitetaan välittömästi.
Kiireellistä päivystyksellistä hoitoa vaativat esimerkiksi onnettomuuspotilaat, voimakas rintakipu, hengenahdistus, runsaasti vuotava haava, myrkytykset, halvausoireet, jatkuva rytmihäiriö ja tajuttomuus.
