Virpi tekee tiukkaa tiedettä, mutta puhuu selväsanaisesti

Satasairaalan ylifyysikko Virpi Tunninen kehitti lisäkilpirauhasen kuvantamismenetelmää entistä paremmaksi. Mullistava menetelmä otettiin käyttöön koko Suomessa, ja potilaat saavat avun nopeasti. Hoitotyössä huippututkija on helposti lähestyttävä ja selväsanainen.

”Isäni oli kyläseppä ja keksijä. Hän selitti minulle pikkunatiaiselle juurta jaksaen, miten maailma toimii. Opin, että asiat pitää ymmärtää. Noudatan työssäni samoja periaatteita. Asiatuntijan pitää hallita oma alueensa niin, että pystyy kertomaan asiat potilaalle helposti ymmärrettävässä muodossa”, Virpi Tunninen kertoo.

Hän ottaa esimerkin.

”Tutkimuksessa potilaalle annetaan suoneen radioaktiivista ainetta, mikä saattaa herättää pelkoa, tuo mieleen Tsernobylit ja muut. Tällaiset huolet pitää hälventää.”

Usein Virpi ottaa esimerkiksi jonkin tutun asian. Esimerkiksi radiolääkkeen puoliintumisaikaa hän kuvaa nuotion hiljaisella hiipumisella.            

 

Virpi löysi kiusanhenget

Virpin väitöstutkimuksensa kipinä syttyi kirurgi Antti Hakkiluodon tuskastumisesta. Hän harmitteli, ettei ole vielä keksitty tapaa, jolla murheenkryynin voisi paikantaa kunnolla ja siten helpottaa leikkausta.

Tuhahdus osui ja upposi. Virpi päätti etsiä keinon, joka paljastaa ongelmakohdan.

”Lisäkilpirauhaset ovat riisinjyvän kokoisia. Niitä voi olla oikeastaan missä vain kaulan ja rintakehän alueella. Joskus ne käyttäytyvät huonosti ja sekoittavat elimistön kalsiumaineenvaihduntaa. Pieninä ja hyvin piiloutuvina niitä on hankala löytää,” Virpi alustaa.

Virpin väitöskirjatutkimus johti yhtenäiseen käytäntöön. Lisäkilpirauhaset löydetään kerralla, voidaan poistaa yhdellä leikkauksella, komplikaatioita tulee vähemmän ja uusintaleikkauksia ei juurikaan tarvita. Kaikki voittavat.

 

Olen Virpi, en vain valkotakki

Virpi korostaa potilaskontaktin tärkeyttä. Esimerkiksi isotooppitutkimukseen tuleva potilas saattaa odottaa vuoteellaan kauhusta kankeana.

”Menen potilaan luo Virpinä, en valkotakkisena ylifyysikkona. Tunnustelen tilannetta ja tutustun potilaaseen. Saatan jutella yhtä hyvin hirvenmetsästyksestä, hevosurheilusta kuin hoitotyöstä. Meidän asiantuntijoiden pitää osata puhua niin, että potilas ymmärtää, mitä hänelle tehdään ja miksi.”

Virpin luontevaan tapaan kohdata potilas ovat vaikuttaneet myös omakohtaiset kokemukset sängynreunan toiselta puolelta.

”17 vuotta erityislapsen äitinä olen nähnyt hyvin monenlaista asiakaspalvelua. Kerran nukutuslääkäri höpötti lapselle laittavansa suoneen taikaportin kautta taikapölyä. Lapseni kuittasi, että se on kyllä kanyyli ja aine nukutusainetta.”

 

Pet takaa tarkan diagnoosin

Virpin erikoalaa ovat solun aineenvaihduntaan liittyvät tutkimukset. Hän iloitsee Satasairaalan tavasta panostaa kunnollisiin laitteisiin. Viimeisin suurhankinta, kolmen miljoonan euron pet-kuvantamislaite, maksaa itsensä takaisin nopeasti.

”Laitetta käytetään pääasiassa syövän hoidon seurantaan ja infektiotapauksien selvittelyyn: Onko eturauhassyöpä levinnyt, missä tulehdus piileskelee tai onko syövän hoito tehonnut. On tärkeää tehdä mahdollisimman tarkka diagnostiikka nopeasti täällä omassa sairaalassa.”

Aiemmin Turkuun lähetettiin vuosittain 150 potilasta, omalla laitteella kuvataan vuodessa 700 potilasta.

”Tekniikkaa ei saa päästää vanhentumaan. Laiteinvestoinneista ei meidän alalla voida tinkiä.

Muuten luvassa on iso lasku ja kärsijänä potilas”, Virpi muistuttaa.

 

Satasairaala kannustaa

Virpi kasvoi Rautalammilla, Savon sydämessä. Satasairaalaan hän tuli 26 vuotta sitten Kuopion ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden kautta. Auditoijana hän on kiertänyt kaikki Suomen sairaalat pariinkin kertaan.

”Satasairaala on hyvä paikka työskennellä ja tehdä tutkimusta. Se on hyvänkokoinen, ketterä ja organisaationa joustava. Ihmiset tuntevat toisensa ja asioiden hoitaminen on helppoa. Satasairaala kannustaa tutkimustyöhön ja antaa siihen hyvät raamit.”

Poriin ja Satakuntaan on hyvä kotiutua. Arki on helppoa, hintataso järkevä ja kaikki on lähellä. Virpi perheineen asuu hevostilalla Paneliassa. Viikonlopun hän vietti traktorin ratissa rehunpaalauksessa. Hiki virtasi, pää tuulettui ja hermo lepäsi.

Ylifyysikko Virpi Tunninen.
Ylifyysikko Virpi Tunninen.

Teksti MaijuJunko

Kuva Vesa Saivo