Kuntoutuskeskukseemme toukokuussa hankittu Lokomat-kävelyrobotti soveltuu erityisesti AVH- ja selkäydinvammapotilaan alkuvaiheen kuntoutukseen. Kävelyrobotti koostuu ohjausyksiköstä, potilaan näytöstä, potilaan nostimesta, kävelymatosta, potilaan jalkoja liikuttavista ortooseista sekä digitaalisesta pelimaailmasta. Kävelyrobottikuntoutuksessa laitteen käyttöön koulutettu fysioterapeutti ohjaa ja avustaa robotin tuottamaa kävelyliikettä.
− Käytämme kävelyrobottikuntoutusta etupäässä aivoverenkiertohäiriö ja selkäydinvammapotilaiden kävelyharjoittelussa, kertovat kuntoutuskeskuksen fysioterapeutit Mika Toivonen ja Terhi Pakkanen. – Kävelyrobottikuntoutus edellyttää kuntoutujalta tiettyä jaksamisen tasoa, sillä erilaisia valjaiden ja ortoosien kiinnityksiä ja säätöjä on yhteensä noin 70. Ensimmäinen harjoituskerralla mittauksiin, asetuksiin ja kävelyharjoitteluun varataan kahdelle fysioterapeutille aikaa puolitoista tuntia. Jatkokerroilla asetukset ovat valmiina robotin muistissa ja terapiaan varataan tunnin aika yhdelle fysioterapeutille.
Kävelyrobottikuntoutus on mahdollista aloittaa kuntoutumisen varhaisessa vaiheessa. Fysioterapeutit nostavat pyörätuolilla liikkuvan kuntoutujan painokevennysvaljaiden ja hissin avulla kävelymaton ylle, ja kiinnittävät hänen jalkoihinsa liikettä tuotavat ortoosit. Jos kuntoutuja ei pysty itse tuottamaan liikettä kävelymatolla, robotti avustaa liikkeen. Kävelyrobottiharjoittelun liikeradat ja askellus vastaavat normaalia kävelyä. Yhdellä terapiakerralla kuntoutuja kävelee 1000 – 2000 askelta. Laitteen mahdollistamat suuret toistomäärät tukevat kävelykyvyn palautumista tehokkaasti. Kuntoutujan Lokomat-terapia toteutuu useita kertoja viikossa. Kuntoutuksen edistyessä kuntoutujan painokevennystä ja ortoosien avustusta voidaan vähentää fysioterapeutin harkinnan mukaan.
− Kävelyrobottiterapia on turvallista, sillä robotti havainnoi kuntoutujan alaraajojen liikettä ja aktiviteettiä ja häiriötilanteessa pysähtyy automaattisesti, kertoo Toivonen. – Terapiaa ohjaavalla fysioterapeutilla on myös kaulanauhassa turvapainike, joka edellyttää kuittausta kolmen minuutin välein robotin toiminnan jatkumiseksi. Ilman kuittausta robotti pysähtyy, jatkaa Pakkanen.
Kävelyrobotti kerää terapian aikana harjoittelun edistymistä koskevaa tietoa kuntoutuksen seurantaa ja jatkosuunnittelua varten. Terapiaan liittyvät pelit puolestaan kertovat myös kuntoutujalle omasta edistymisestä ja innostaa pyrkimään kohti parempia tuloksia.
Robotisoitu kävelyharjoittelu parantaa tutkitusti kävelykykyä, -nopeutta, -kestävyyttä ja askelpituutta sekä parantaa tasapainoa ja alaraajojen lihasvoimaa. Kävelyrobottikuntoutus on myös kustannustehokasta ja kohentaa kuntoutujan elämänlaatua. Tunnin mittaisessa kävelyrobottiterapiassa käy arkipäivisin kuusi kuntoutujaa.
