SAMK ja Satasairaala kehittävät tulevaisuuden sairaalaa yhdessä tutkimalla ja testaamalla

Teksti ja kuva Hanna Valtokivi 

SAMK ja Satasairaala toteuttavat kolmevuotisen Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeen, johon on saatu Euroopan aluekehitysrahastolta rahoitusta yli puoli miljoonaa euroa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto toimii hankkeen ohjeusryhmän puheenjohtajana. Dosentti Anu Holm vetää SAMKissa tekoälyn tutkimusryhmää.

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto toimii hankkeen ohjeusryhmän puheenjohtajana. Dosentti Anu Holm vetää SAMKissa tekoälyn tutkimusryhmää.

– Teknologian kehitys ja digitalisaatio koskee yhä enemmän myös sosiaali- ja terveysalan palveluja ja niille tarvitaan turvallinen kehitys- ja testiympäristö, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja SAMKin tekoälytutkimusryhmän vetäjä Anu Holm, joka on taustaltaan sairaalafyysikko ja lääketieteellisen fysiikan dosentti.

Käynnissä olevassa hankkeessa yhdistetään SAMKin RoboAI-laboratorio ja Satasairaalaan rakentuva tila sekä luodaan innovaatioalusta ja pysyvä yhteistyö- ja toimintamalli terveysteknologian kehittämiseen.

– Innovaatioalustan keskeiset asiat ovat tutkimuksen ja kehitystyön tietoallas sekä fyysinen tila, jossa terveysteknologian menetelmiä voidaan testata ja pilotoida, Anu Holm kertoo.

Yliopistosairaaloissa on ollut vastaavan tyyppisiä testiympäristöjä, mutta nyt on tarkoitus tuoda käytäntö keskussairaalaympäristöön.

– Samalla voimme hyödyntää paikallista osaamista ja antaa mahdollisuuksia alueen omille osaajille. Terveysteknologian yritykset voivat tulla kehittämään ja testaamaan tuotteita Satasairaalaan rakennettavaan koeympäristöön. Tästä kehittyy yhteinen paikka myös SAMKin ja sairaalan tutkijoille.

Tietoallas ja uudet hoitomenetelmät

Innovaatioalustalla käynnistyvistä projekteista yksi tärkeimmistä on Vaasan keskussairaalan, Satasairaalan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen tietoallas, joka tarkoittaa sairauksien ja niiden hoitoon liittyvien potilastietovarantojen hyödyntämistä tietoturvallisessa etäkäyttöympäristössä.

– Yhteistyökumppanina on Auria Tietopalvelu, joka yhtenäistää tuhansien potilaiden vuosikymmenen aikaiset tiedot yhdeksi tietovarannoksi. Tämän mahdollistaa toukokuussa 2019 voimaan tullut Toisiokäyttölaki, joka parantaa edellytyksiä kansalaisten terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja uusien hoitomenetelmien kehittämiseen liittyvään tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Anu Holm antaa esimerkin lääkkeiden kehittämisestä.

– Tietokannasta saadaan tietoa eri lääkkeiden vaikutuksesta potilaisiin, jolloin lääkkeiden kokeilu ihmisillä voi vähentyä. Tai saadaan tietoa, miten hoitotapojen muutos vaikuttaa paranemiseen. Samalla voidaan tehdä vertailuja eri sairaaloiden kesken parhaiden käytäntöjen esille saamiseksi.

Toinen esimerkki piloteista on maakunnan sotepalvelujen simulointi.

– Tässä selvitämme Satakunnan sairaanhoitopiirin ja SITRA:n yhteisesti rahoittaman Satakunnan hyvinvointianalyytikko -hankkeen kanssa ikääntyneiden päivystyspotilaiden palvelupolkuja. Tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin päivystykseen tulevien ihmisten hoitotarpeet ja nähdä mitä osaamista tai välineitä tarvittaisiin enemmän.

Yksi piloteista on Exoskeleton kuntoutusrobotti, jota käytetään kävelyharjoittelun tukena. Yhteistyössä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kuntoutusyksiköiden kanssa selvitetään muun muassa, mitä robottikuntotuksessa tapahtuu ja miten kuntoutumisen kehitystä voidaan seurata objektiivisesti. Tarkoituksena on mitata lihaksen ja aivotoiminnan välistä yhteyttä.

Hanke osallistuu Porin 75-vuotiaiden neuvolatoiminnan pilottiin

Porin perusturva on kutsunut kaikki 75 vuotta täyttävät terveystarkastukseen, jossa tunnistetaan piilevät terveysongelmat, joihin voitaisiin tarttua ajoissa. Valikoiduissa mittareissa tietyn pistemäärän ylittäneet ohjataan jatkotutkimukseen ja oikeisiin toimenpiteisiin

– Menimme auttamaan heitä sopivien mittareiden valinnassa, tietojen kirjaamisen järjestämisessä sekä kertyvän tiedon visualisoinnissa sellaisessa muodossa, että ne hyödyttävät toiminnan edelleen kehittämistä, Anu Holm kertoo.

Tulevaisuudessa voitaisiin ottaa käyttöön kotietämittaus erilaisten riskiryhmien tunnistamiseen.

– Leikkauksen jälkeistä kotiseurantaa tai esimerkiksi unen ja painon seurantaa voisi testata erilaisilla laitteilla, jos potilas itse siihen suostuu. Laitteiden kehittelyssä meillä olisi mahdollisuuksien mukaan paikallisia kumppaneita ja opiskelijat voisivat olla apuna laitteiden testauksessa.

Iäkkäiden ihmisten lääkkeiden käyttöön liittyviä riskejä voitaisiin kartoittaa ja tunnistaa koneälyn avulla.

– Innovaatioalustan kantava ajatus on se, että haaste tulee organisaatiosta ja tulemme rinnalle ratkaisemaan asioita, Anu Holm summaa.

– Koko työllä pyritään vaikuttamaan yksilön hoitoon, mutta hoitopolkujen parantamisen kautta koko terveydenhuoltoon.

Ermo Haavisto korostaa turvallisesti toteutettua kokeilukulttuuria ja henkilökunnan osallistamista

Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto toimii Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Haavisto pitää hanketta mielenkiintoisena ja tärkeänä, koska se toteuttaa etsivää kokeilukulttuuria ja sen avulla voidaan löytää ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa voidaan turvallisesti kokeilla testiympäristössä ennen kuin niitä viedään eteenpäin tuotekehittelyyn tai käytäntöön.

– Malli on oikein hyvä, koska tässä yhdistetään vahvasti eri toimijoiden osaamista. Lyödään viisaat päät yhteen uusien toimintatapojen kokeilemiseksi. Muuten jouduttaisiin menemään elävässä elämässä ja pidemmän kaavan kautta eteenpäin.

Haavisto painottaa oman työn kehittämistä 3800 henkilön organisaatiossa.

– Meillä jokaisella on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen. Tällainen innovointi kuuluu Satasairaalan henkilökunnan työhön jo lähtökohtaisesti. Meillä on mahdollisuus osoittaa ne resurssit, joita tähän tarvitaan.

Yksi työelämän haasteista on henkilökunnan osallistaminen ja sen toteuttaminen.

– Ammattilaisten saaminen mukaan innovointiin ja virtuaaliympäristöön kokeilemaan, ideoimaan ja testaamaan on erityisen tärkeää. Se edesauttaa uusien menetelmien jalkautumista käytäntöön, Haavisto sanoo.

Digitaalisaatio kokonaisuutena vaikuttaa sekä tekniikkaan että toimintamalleihin. Kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tiedetä, ovia on avaamatta.

– Digitalisaatio mahdollistaa asioiden tekemistä toisella tavalla ja tuottavammalla tavalla. Monessa kohtaa se tarkoittaa perinteisten toimintamallien radikaalia uudistamista ja toimintakulttuurin muutosta. Yhtenä esimerkkinä on se, että potilas voi yhä enemmän osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja toteuttamiseen ja sitä kautta vastaa itse enemmän omasta hyvinvoinnistaan.

Sähköiset palvelut, tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen ovat kaikki yhtä isoa digitalisaatiota, joista pitää valita parhaat menetelmät. Siihen tarvitaan Tulevaisuuden sairaalan kaltaista testialustaa, Haavisto summaa.