Satakunnan sairaanhoitopiiri käynnistää peruspääomaansa liittyvän selvityksen

Osana hyvinvointialueen valmistelutyötä Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat sekä Satakuntaliitto ovat yhteisesti päättäneet ehdottaa sairaanhoitopiirin peruspääomaan liittyvän selvityksen käynnistämistä.

Selvityksessä tarkastellaan Satakunnan sairaanhoitopiirin investointien rahoitusmallin vaikutuksia sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien taloudelliseen asemaan.

Taustalla on Satakunnan sairaanhoitopiirin muista sairaanhoitopiireistä poikkeava tapa rahoittaa investointeihin liittyviä lainanlyhennyksiä peruspääoman korotuksina.

- Muilla alueilla sairaanhoitopiirien investointeihin ottamien lainojen lyhennykset rahoitetaan osana normaalia sairaanhoitopiirin palvelumyyntiä, kun Satakunnassa lainanlyhennykset laskutetaan jäsenkunnilta erikseen, ja jäsenkunnat käsittelevät lyhennykset investointiosassaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korotuksena, talousjohtaja Tero Mäkiranta kertoo.

- Tämä tarkoittaa, että Satakunnassa peruspääoman määrä on suhteessa muita sairaanhoitopiirejä korkeampi, ja lisäksi joillakin jäsenkunnilla voi olla omassa taseessaan lainaa, jolla on rahoitettu peruspääoman korotus, Mäkiranta jatkaa.

Hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 jäsenkunnat kirjaavat peruspääomaosuutensa alas vastikkeetta, mikä alentaa kunnan taseessa olevaa omaa pääomaa.

Selvityksen tavoitteena on saada vastauksia siihen, kohteleeko sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus tämän osalta Satakunnan kuntia eriarvoisesti verrattuna muihin kuntiin.

Satakunnan sairaanhoitopiirin investointien rahoitusmenettely on päätetty sairaanhoitopiirin perussopimuksessa, joka on astunut voimaan vuonna 1997.